Sunday, August 28, 2016

Levon tärkeys

Minulla on ollut melkoinen kevät ja kesä. Kauheasti on tapahtunut ja täysillä on menty. Isän kuolema, personal trainerin hankinta ja salilla käynti, Talent ym ym. Nyt huomaa, että kroppa ja mieli alkaa olla aika sipissä. Muisti ei pelaa ja en jaksa oikein jutella. Hoksasin juuri tänään, että en ollut kertonut oikein mitään Helsingin reissustakaan Villelle.



Päädyttiin ottaan lepoa. Vaikka Helsinki-Kokkola-Kalajoki-Oulu oli periaatteessa lepoviikko salista ja söinkin mitä halutti, en silti saanut aivan kunnolla levättyä ja niin se eilen illalla tuli stoppi. Kiinnostus kaikkeen oli nolla. Viime viikon kävin kyllä salilla, mutta tein robottimaisesti kaikki liikkeet ja äkkiä pois. Samoin kotona en jaksanut evää liikauttaa ja jo ruoan tekeminenkin tuntui liian raskaalta operaatiolta, saatikka että pitäisi töitä jaksaa tehdä. Ja eilen illalla tuli väsähdys kaikkeen.




Tänä aamuna on jo ollut parempi fiilis, päädyttiin brunssille Aittadeliin ja söin hyvin. Huomenna ajattelin kokeilla salilla samantyylistä reeniä kuin mitä Ville tekee, ihan vaan vaihtelun vuoksi. Saapi sitten vähän lepoa siitä omasta perusreenistä. Ensi viikon muutenkin otan rennommin ja synttäreiden jälkeen 5. päivä alkaa taas tositoimi. Nyt aivot ovat latautumistilassa ja kun saan aivot virkeäksi, niin kroppakin jaksaa.

Nämä kaikki edellä mainitut ovat olleet minulle oivalluksia. Oma ajatus on ollut salillakäymisessäkin, vaan että pakkopakkopakko, että aikaansaadut tulokset eivät vain katoaisi. Joo, mutta salilla voi myös tehdä välillä muutakin kuin orjallisesti noudattaa samaa sarjaa mikä sinulle on tehty. Salilla voi esim pitää hauskaa reenin ohessa. Hampaat irvessä ehtii taas syksymmällä ja talvella vääntää.

Kuva: Kolmasosa